Ympäristöystävällinen elämäntyyli Suomessa

Ilmastonmuutoksen myötä myös ympäristöystävällisyys ja luonnonläheisyys on saanut yhä enemmän jalansijaa Suomessa. Yhä useammat ihmiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota vihreisiin arvoihin niin asumisen, liikkumisen, syömisen kuin matkailunkin kohdalla.

Lumettomat talvet ovat yleistyneet koko maassa. Vuodenaikojen vaihtelu on horjahtanut noin kuukaudella eteenpäin, ja tämä huolestuttaa monia. Ihmiset siis haluavat suunnata kulutustaan paremmin, minimoida hiilijalanjälkensä ja harrastaa kierrätystä. Suomalaisilla on kautta aikojen ollut vahva luontosuhde, ja muuttuvat olosuhteet kiinnittävät huomiota. Luonnonsuojelulla on Suomessa hyvä jalansija, minkä takia ympäristöystävällinen elämäntyyli on yleistynyt hurjasti.

Asuminen ja liikkuminen suurimmat kipupisteet

Suomi on harvaan asuttu, ja välimatkat ovat pitkiä. Ilmaston takia asuminen kuluttaa hurjasti luonnonvaroja, sillä rakenteet pitää tehdä lämpöä eristäviksi ja asunnot täytyy lämmittää. Kaikki tämä kuluttaa luonnonvaroja. Arkkitehtuurilla ja tarkalla suunnittelulla kuitenkin asumisen eri muodoista voi saada kohtuullisen luontoystävällistä.

Tiiviimmät asutuskeskukset tuottavat vähemmän päästöjä per henkilö ja per neliökilometri kuin haja-asutusalueiden kodit, mutta fiksuilla ratkaisuilla kulutus saadaan lähemmäs toisiaan. Tiivis rakentaminen tuottaa myös tiheää infraa, josta syntyy vähemmän hukkaa ja sitä kautta vähemmän päästöjä. Palvelut on helpompaa sijoittaa järkevälle etäisyydelle niitä kaipaavista, minkä ansiosta joukkoliikenne palvelee ihmisiä paremmin kuin oma auto.

Asumisesta syntyy myös jätettä, joka on kaupunkialueilla helpompi kerätä keskitetysti, sillä jätteiden kuljetus sekä käsittely saadaan logistisesti tehokkaaksi. Haja-asutusalueella puolestaan on fiksumpaa minimoida jätteiden syntyminen kokonaan muun muassa kierrättämällä ja kompostoimalla niin paljon kuin suinkin mahdollista.

Energiantuotanto lienee Suomen suurin kipupiste. Uusiutuvia energianlähteitä on suhteellisen vähän, ja fossiilisten polttoaineiden käyttö vain lisää päästöjä. Omakotitalot kuitenkin voivat tuottaa osan käyttämästään sähköstä esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Lämmityksen tueksi oma tulisija ja ilma- tai maalämpöpumput käytännössä maksavat itsensä takaisin ja ovat suhteellisen ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

Ympäristöystävällinen matkailu

Lähialueiden kohteet ovat ilman muuta luontoystävällisimpiä, sillä parhaimmillaan matkakohteeseensa voi päästä jopa polkupyörällä. Nyrkkisääntö lienee, että mitä lähempänä kohde sijaitsee, sitä ympäristöystävällisempää sinne meneminen on. Lentojen välttäminen ja joukkoliikenteen suosiminen ovat hyviä keinoja matkailla kestävästi. Myös polkupyörällä pääsee näppärästi reissuun, jos mukana kuskattavaa tavaraa ei ole paljon.

Ympäristöystävällisiä majoituspaikkoja kotimaassa tarjoavat muun muassa monet hotelliketjut ja leirintäalueet, joilla on oma ympäristösuunnitelma. Ympäristöystävällisyys on noussut valtiksi monin paikoin, ja kannattaa kysellä esimerkiksi kierrätysmahdollisuuksien ja veden säästämisen vaihtoehdoista majoituspaikasta.

Luontoystävällisintä matkailua lienee retkeily ja vaellukset, joilla matkailija kulkee pääasiassa jalan tai polkupyörällä ja majoittuu esimerkiksi teltassa tai riippumatossa. Tuolloinkin kuitenkin roskat pitää muistaa jaksaa tuoda pois luonnosta, ja reissaajan on hyvä myös korjata jälkensä majoituspaikoista.

Syödään ja juodaan ympäristölle ystävällisesti

Ruoan ja juoman prosessointi ja kuljetus kuluttavat eniten luonnonvaroja ja tuottavat eniten päästöjä. Mitä pitemmälle prosessoitu ruoka tai juoma on, sitä vähemmän ympäristöystävällistä se on. Fiksu kuluttaja valitsee ruoakseen jotain, joka on tuotettu lähellä, kuljetettu vain vähän ja pakattu mahdollisimman ympäristöystävällisesti – jos ollenkaan.

Elintarvikkeiden prosessointiin kuluu paljon energiaa, resursseja ja vettä. Monet elintarvikkeet ja juomat vaativat myös kylmäkuljetusta ja -säilytystä, joten huoneenlämmössä säilyvät vaihtoehdot ovat parempia. Kaupassa kätevimmin ympäristöystävällistä ruokaa löytää lähi- ja luomutuotannon merkkien alta.

Kahvinjuonti on suomalaisten lempilaji, mutta kahvintuotanto ei ole kovin ympäristö- tai edes ihmisystävällistä. Kahviin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä jokainen suomalainen juo keskimäärin 12 kilon edestä kahvia vuodessa. Sademetsä-, reilun kaupan- ja luomumerkit auttavat tekemään parempia valintoja. Muista juomista kannattaa vältellä virvoitusjuomia paitsi prosessoinnin, mutta myös vedenkulutuksen takia, vaikka virvoitusjuomien pakkaukset ovatkin helposti kierrätettäviä.